Tekstit
Minua on pienestä pitäen käytetty Kainuussa ja Lapissa, milloin perheen, partiontai eräopaskurssin kanssa. Nyt on kulunut kohta kymmenen vuotta siitä kun olen viimeksi pohjoisessa käynyt, hinku on hirveä mutta elämäntilanne ei ole antanut myöten.
Istuessani Morgam-Viibustunturin huipulla mieleeni tuli tämmöinen runontapainen:
Näillä tuntureilla
on viivyttävä pitkään.
Istuttava hiljaa,
hengitettävä syvään.
Tunturit tulvillaan tietoa,
tuhatvuotista,
kaira täynnä laulua ikiaikaista.
Täältä lähdet toisena,
tänne palaat pyhiinvaeltajana
uudesti syntymään.
Carved box class, September 2024
3 päivää sitten
1 kommentti:
Ja vielä runoiletkin :O)
Se on kaunis runo joka kuvastaa hienoja tunteita.
Ite oon vaan pyörähtäny lapissa enkä ole todellakaan käyny vaeltamassa tuntureilla. Mä vaan haaveilen siitä. Toisaalta jos niin tekisin iskiskö se "lapinhulluus" sitten muhun.
Aika varma et tulis oon niin erä/luontohullu jo valamiiksi.
Pistit tuohon edelliseen kirjoitukseen aika pahan juoman täläselle kahvi hullulle :O)
Lähetä kommentti