Lapin lumoa

Minua on pienestä pitäen käytetty Kainuussa ja Lapissa, milloin perheen, partiontai eräopaskurssin kanssa. Nyt on kulunut kohta kymmenen vuotta siitä kun olen viimeksi pohjoisessa käynyt, hinku on hirveä mutta elämäntilanne ei ole antanut myöten.

Istuessani Morgam-Viibustunturin huipulla mieleeni tuli tämmöinen runontapainen:

Näillä tuntureilla
on viivyttävä pitkään.
Istuttava hiljaa,
hengitettävä syvään.

Tunturit tulvillaan tietoa,
tuhatvuotista,
kaira täynnä laulua ikiaikaista.

Täältä lähdet toisena,
tänne palaat pyhiinvaeltajana
uudesti syntymään.

Kuksan käsittely

Kuksa käsitellään öljyllä, jotta lika ja maut eivät tartu puuhun.Öljynä voi käyttää ruokaöljyä, parafiinia tai pellavaöljyä. Aaltosen Turkan(Vanhat hyvät erätaidot) mukaan wanhat erämiehet suorittavat kuksan kyllästämisen rommilla tai konjakilla. Tarinoiden mukaan näitä kyllästysaineita voi tarvita hyvinkin paljon. On siinä emännälle selittämistä, kuinka yksi kuksa voi imeä pullotolkulla kallista tislettä.

Tulipa tuommoinen myös mieleen:

Pelimiehen tujaus

Laitetaan kuksan pohjalle euron kolikko, päälle kahvia niin paljon että kolikko peittyy. Seuraavaksi kaadetaan tiukkaa tikkuviinaa(pontikkaa) kunnes kolikko tulee taas näkyviin. Drinkki kaadetaan ääntä kohti pohjanmaan kautta ja kolikolla heitetään vaikkapa saunan vedenhakuvuoro.
HYH, ku ol hyvvee..

Muutoksia..

Ensi vuosi tuo taas muutoksia tullessaan: joulun alla tuli tieto, että minut on hyväksytty puuseppä- artesaanikoulutukseen. Koulutus tapahtuu iltaisin Omnia- aikuisopistossa Espoossa, joten pitkiä ja työntäyteisiä päiviä on luvassa kun töissäkin pitää käydä. Blogin päivitykset ilmestyvät jatkossa ehkä harvemmin ja ovat sisällöltään erilaisia, mutta yritän tehdä myös näitä askarteluja sen minkä kerkeän.
Kuvassa vanhempi höyläpenkki maatalous- ja kädentaitomessuilta.