Risulinnun teko

Mielestäni risulinnun oikea tekoaika on joskus huhtikuussa juuri ennen lehden puhkeamista. Tässä kuitenkin yksi linnunmalli, valmistus onnistuu toki näin talvisaikaankin mutta touhu on keväällä paljon mukavampaa. Aluksi tehdään notkeista oksista jonkunnäköinen pallo, josta saadaan linnun vartalolle muotoa kun se asetetaan pidemmistä oksista tehdyn kimpun keskelle.




Nyt tarvitaan ohutta taipuisaa rautalankaa, itse käytän ns. vetolankaa joka on mustaa ja sopii tähän paremmin kuin kirkas. Langan pää sidotaan ensin tukevasti tyvipäähän ja lähdetään kiertämään risukimpun ympärille tasaisesti, tämä on helpompaa rullan kanssa.


Nokkaa kohti mentäessä kierroksia tehdään tiukemmin ja tiheämmin samalla taivuttaen linnun kaulaa voimakkaasti taakse päin (itseään kohti), tässä vaiheessa kaverista on apua.
Latvaosa nipusta jaetaan kahtia ja lankaa kieputetaan samaan tapaan nokkaan saakka ja päätellään sinne.
Lopuksi muotoillaan pyrstö ja nokka kirveellä ja puukolla. Linnun kaulaa ja päätä voi vielä käännellä ja muotoilla haluttuun asentoon. Linnun voi panna seisomaan maahan laittamalla teroitetun tikun sen vatsaan. Pohjois- Amerikan eskimot ovat käyttäneet tällaisia houkutuskuvia lintuja metsästäessä.

Pahkoja

Sunnuntaina olimme kaverin kanssa pahkoja katselemassa ja ei nyt ihan tyjin käsin tarvinnut pois tulla. Oikean puoleinen pahka kopsahti irrotusvaiheessa keskeltä halki, liekö pakkasella ollut vaikutusta, tästä saa ehkä sahaamalla puukonpään. Vasemmalla kaksi pahkaa yhdessä.
Tässä pieni sydämmen mallinen pahka, josta saa vaikkapa riipuksen.

Kalassa

Sunnuntaina kävin ensimmäistä kertaa Ramsinniemessä kalassa. Keli oli mitä upein, sormia tosin palelsi. Alimmassa kuvassa aurinko on juuri nousemassa. Niemen toisella puolella on luontopolku, mistä bongasin yläkuvassa olevan tikan pajan. Se voi tietysti esittää jotain muutakin...

Kuukauden puu, osa 2

Oli tuossa taannoin pihatalkoot ja ahneuksissani otin talteen kaadetun vaahteran, kun ei muille kelvannut. Nyt pölkyt lojuvat ulkovarastossa tilaa viemässä. Vaahtera on kuivuttuaan erittäin kovaa, eikä enää halkeile ja se on kauniin vaaleaa höylättynä, sopii siis kaikenlaisiin mööpeleihin. Tämä kaikki on kuulopuhetta, itselläni ei ole kokemusta eikä aavistustakaan mitä niillä tekisin.Meillä kun on tuota tavaraa muutenkin kohtuu paljon, niin näistä luovun jos jotakuta kiinnostaapi.

Kuukauden puu: kataja

Saimaalla kesäisin mökkeillessä käymme välillä kävelemässä läheisessä isommassa saaressa, mistä löytyi vanhan perinnetilan laidalta tuollainen komea katajavanhus jolla on varmasti jo ikääkin kunnioitettavasti. Näihin aina välillä metsäretkillä törmää ja aina se pysäyttää ihastelemaan. Runko-osasta kiekkoja sahaamalla saisi tehtyä kauniita pöytäkelloja. Muuten katajasta tehdään paljon koriste- ja käyttöesineitä, puukonpäitä ja pienten sekä isojen poikien jousipyssyjä. Joskus olen tehnyt pienemmistä katajakiekoista pannunalusia. Kuvassa näkyy myös vanhaa kiviaitaa. Kivet on kerätty peltoalaa raivatessa ja ladottu käsipelillä aidaksi, joskus pitkiäkin pätkiä. Joskus näkee kiviä vain kasattuna pellon laidalla, mitä voisi luulla muinaiseksi hautaröykkiöksi.

Kuukauden puu

Valtaisa pahka piti käydä kuvaamassa ja mittaamassa. Mitat tällä kaunottarella olivat 120 x 100 x 70 cm. Tämän nähdessäni mietin mitä siitä tekisi jos olisi mahdollista. Joskus olen nähnyt kuvan tällaisesta jätistä tehdystä baarikaapista.