Lapin lumoa

Minua on pienestä pitäen käytetty Kainuussa ja Lapissa, milloin perheen, partiontai eräopaskurssin kanssa. Nyt on kulunut kohta kymmenen vuotta siitä kun olen viimeksi pohjoisessa käynyt, hinku on hirveä mutta elämäntilanne ei ole antanut myöten.

Istuessani Morgam-Viibustunturin huipulla mieleeni tuli tämmöinen runontapainen:

Näillä tuntureilla
on viivyttävä pitkään.
Istuttava hiljaa,
hengitettävä syvään.

Tunturit tulvillaan tietoa,
tuhatvuotista,
kaira täynnä laulua ikiaikaista.

Täältä lähdet toisena,
tänne palaat pyhiinvaeltajana
uudesti syntymään.

Kuksan käsittely

Kuksa käsitellään öljyllä, jotta lika ja maut eivät tartu puuhun.Öljynä voi käyttää ruokaöljyä, parafiinia tai pellavaöljyä. Aaltosen Turkan(Vanhat hyvät erätaidot) mukaan wanhat erämiehet suorittavat kuksan kyllästämisen rommilla tai konjakilla. Tarinoiden mukaan näitä kyllästysaineita voi tarvita hyvinkin paljon. On siinä emännälle selittämistä, kuinka yksi kuksa voi imeä pullotolkulla kallista tislettä.

Tulipa tuommoinen myös mieleen:

Pelimiehen tujaus

Laitetaan kuksan pohjalle euron kolikko, päälle kahvia niin paljon että kolikko peittyy. Seuraavaksi kaadetaan tiukkaa tikkuviinaa(pontikkaa) kunnes kolikko tulee taas näkyviin. Drinkki kaadetaan ääntä kohti pohjanmaan kautta ja kolikolla heitetään vaikkapa saunan vedenhakuvuoro.
HYH, ku ol hyvvee..

Heartagram

Tyttäremme fanittaa intohimoisesti soitin- ja solistiyhtye HIMiä, niinpä sahailin hänelle bändin logon riipukseksi, kokoa on 50 mm.

Riekkoriipus

Tämän riipuksen askartelin lehmänsarvesta ja poronsarvesta. Kappaleet on hiottu vaihtamalla paperia aina hienompaan ja kiillotettu teräsvillalla, valmis riipus on öljytty. Kokoa tällä on 30 mm, riekko on 15 mm.

Puukkotilaus

Tuollaisen terän tilasin ja hahmottelin pari kahva-vaihtoehtoa. Ylemmässä kuvassa kahvan peräpää on hirvensarven kruunuosa, johon tulisi kaiverruksena pöllö tms. Alemmassa kuvassa taas kahvan perään tulee uroslohi eli kojamo koukkuleukoineen. Molemmissa vaihtoehdoissa etuhela valkoista poronsarvea, välilapot ohutta messinkiä ja nahkaa. Puulajia en vielä ole päättänyt.

Koulussa ...

Puuseppä-artesaaniopinnot alkoivat siis 13.1. Näin alussa on tutustuttu verstaan koneisiin ja uusiin kavereihin. Alkutyönä teimme leikkuulaudan, jossa opeteltiin liimapuun teko ja höylien,alajyrsimen,sirkkelin ja vannesahan käyttöä.Oman lautani tein koivusta. Osalle koneet olivat enemmän tuttuja, joten työ edistyi joutuisammin, näin päästiin suunnittelemaan omaa työjakkaraa verstaalle. Koneille pääsyä odotellessa valmistui myös puunuija, jota tarvitaan talttaamisessa ja liitosten kokoamisessa.
Kuvia laitan, jahka saan kameran mukaan koululle.

Nutturapiikki

Meidän naisväki kun on pitkätukkaista, niin tein kokeiluna tuommoisen nutturapiikin.

Paperiveitsiä

Paperiveitsiä katajasta ja visakoivusta, toisessa riekko koristeena.

Kotka

Nyt kokeilin kotkan kaiverrusta kaksihaaraiseen poronsarveen. Ei nyt mikään ylihieno, lähinnä nämä ovat kokeiluja, tämä kun on minulle uusi aihe. Kuvasta muuten näkyy sarven huono laatu siistiin ulkonäköön; esiin tulee sarven höttöinen sisus.

Kärmes

Selvisi, että kiinalaisen horoskoopin mukaan kuukausiotukseni on käärme. Siitä ajatus tähän käärmeriipukseen. Tämä on parempilaatuista ja auringon valkaisemaa poronsarvea. Tuon kaksihaaraisen kielen tein kenkäharjan harjaksista.

Kalapiikki

Vaihteeksi yksi kalapiikki lämpökäsiteltyä koivua, hela messinkiä ja välissä tuohi- ja nahkalapot.

Luukaiverrus

Dremelillä kokeilin kaivertaa hirven sääriluun kappaletta. Tuloksena jonkinnäköinen teeri koivunoksalla. Terinä käytän Dremelin omia teriä, lisäksi löysin eräältä kalastusfoorumilta hepun joka kauppasi Dremeliin sopivia hammasteknikon teriä. Aikaa tähän harjoitukseen kului n. 2,5 tuntia.

Valmiita koruja

Nyt sain valmiiksi keskeneräisiä koruja. Ripustukseksi tuli messinkilenkki, johon tulee nahkanauha. Vaalea riipus oikealla on se mitä jäi sydämenmuotoisesta pahkasta jäljelle.

Työkaluja

Ison rautakauppaketjun myymälässä oli tarjouksessa Dremelin monitoimityökalu, jonka mukana sai terien lisäksi kuvassa vasemmalla olevan taipuisan akselin tarkempaan työhön sekä muutaman ohjurin. Entinen kone oli halpa resu, nyt on sitten taas vehkeet kunnossa. Seuraava juttu onkin sitten sarvikaiverruksen opettelu. Kuvassa keskellä on japanilainen kaksiteräinen saha, toinen katkaisuun ja toinen halkaisuun.

Pahkoja

Sunnuntaina olimme kaverin kanssa pahkoja katselemassa ja ei nyt ihan tyjin käsin tarvinnut pois tulla. Oikean puoleinen pahka kopsahti irrotusvaiheessa keskeltä halki, liekö pakkasella ollut vaikutusta, tästä saa ehkä sahaamalla puukonpään. Vasemmalla kaksi pahkaa yhdessä.
Tässä pieni sydämmen mallinen pahka, josta saa vaikkapa riipuksen.

Muinaisvaappuja

Nuorempana kuuluin kalakerhoon, missä kalastuksen lomassa askarreltiin myös kalastusvälineitä. Nämä löytyi pakin pohjalta ja olen ne tehnyt ollessani 13-14 vuotias.Eipä ole enää aikoihin tullut vaappuja tehtyä, pitäisi hankkia kynäruiskut sun muut mutta kun ei tuo aika vaan kaikkeen riitä.

Kaksi korua

Näissä riipuksissa yhdistin säyseäkuvioista visaa tummempaan puuhun.

Muutoksia..

Ensi vuosi tuo taas muutoksia tullessaan: joulun alla tuli tieto, että minut on hyväksytty puuseppä- artesaanikoulutukseen. Koulutus tapahtuu iltaisin Omnia- aikuisopistossa Espoossa, joten pitkiä ja työntäyteisiä päiviä on luvassa kun töissäkin pitää käydä. Blogin päivitykset ilmestyvät jatkossa ehkä harvemmin ja ovat sisällöltään erilaisia, mutta yritän tehdä myös näitä askarteluja sen minkä kerkeän.
Kuvassa vanhempi höyläpenkki maatalous- ja kädentaitomessuilta.

Eka puukko

Tämmöinen on ensimmäinen itse alusta loppuun tehty puukko, tein sen eräopaskurssilla v. 2000. Terä on hiiliterästä ja mittaa sillä on 6 cm, joten se sopii hyvin tarkkaankin veistoon. Kahva on visakoivua poronsarvihelalla ja tuppi 2mm narvivärillä värjättyä nautaa.
Eräoppaan näyttökokeessa puukko tippui tupesta ja luulin jo sen hukkuneen lopullisesti, mutta onneksi löytyi. Myöhemmin tein uuden ja tiukemman tupen.

Kalabongaus

Kalabongaus on alkanut. Tunnistatko kuvan eväkkäät? Kausi pitäisi saada aloitettua, mutta jäätilanteesta ei ole tietoa ja kairakin on hankkimatta, joten vaiheessa on. Kelien salliessa taimenta yritetään edelleen läpi talven kun muilta puuhilta ehtii. Keväällä olisi sitten tarkoitus onkia siikaa sekä silakkaa litkalla, nämä kalastustavat kun ovat minulle uusia. Kesällä uistellaan kuhaa ja haukea ja paneudutaan särkikalojen ongintaan. Tässä vähän ajatuksia kalastussuunnitelmista, mitään tarkkoja planeja ei ole, vaan kalastellaan aina mahdollisuuksien mukaan.

Sota- ajan puhdetöitä

Aiemmin kirjoitin Sotilaan puhdetyöoppaasta ja nyt löysin kirjastosta Liisa ja Tim Steffan teoksen Muisto syväriltä. Kirja esittelee muutamia niistä miljoonista puhdetöistä joita rintamamiehemme tekivät jatkosodan aikana, lähinnä sen asemasotavaiheessa. Kirjassa on läpileikkaus puhdetöihin tuohitöistä pahkoihin, puutöistä puukkoihin ja peilinkehyksiin. Mielenkiintoista luettavaa valokuvin varustettuna. Kyllä itse ainakin kunnioitan miehiä, jotka näitä ehkä alkeellisinkin työkaluin sodan paineen ja pelon alla tekivät.

Uutta vuotta vietimme tuttavien tupaantuliaisissa ja ruoanlaiton ystäville tein lahjaksi hiukan erilaista muotoilua olevan kalapiikin luonnonväärästä katajasta.

Lehmänsarvikoru

Tässä on yhdistetty raitaa ja lehmänsarvea. Kuvasta ei kunnolla näy, mutta sarvenpalassa on selvä revontulikuvio.