Tiikkipalaan on upotettu taltalla palanen visakoivua, visa heti kaarnan alla on joskus noinkin kuoppaista, tulee mieleen Tussinkosken kallio Vantaalla jossa vesi on hionut erimallisia koloja.Ripustukseksi tulee messinkilenkki ja nahkanauha.
Kokeilin ensimmäistä kertaa intarsiatekniikkaa. Intarsiasta on käytössä monta nimitystä, mutta riippumatta siitä tehdäänkö intarsiaa leikkaamalla vai sahaamalla, se voidaan suomentaa sanalla kuviovanerointi tai kuvioviilutus. Tässä työssä on materiaalina kolmea eri puulajia levyksi sahattuna. Sahaus epäonnistui sen verran, että irvistäviin saumoihin tein kittiä puupölystä ja liimasta. Seuraavan kerran sahaan osat samaan aikaan, niin saumoista tulee tiiviimmät.
Jonkin aikaa olen miettinyt teräslankaperukkeiden tekoa itse, aiemmin kun on tullut tehtyä notkeampia perukkeita kalastajalangasta ja lukkoleikareista. Päädyin tällaiseen yksinkertaiseen perukkeeseen; mallikappale on taivutettu 0,8 mm rosterilangasta ja kuvassa se on kiinni 12 cm Nils Masterissa. Pienemmille vaapuille pitää tehdä ohuempana ja lyhyempänä. Rosterilanka on sen verran jäykkää, että uskon näidenkin taivutusten kestävän.

Taimenta yrittämässä jälleen, lähempänä kuin koskaan; tärppi hyppyineen kesti 10-15 sekuntia, mutta hypyn aikana tane ravisteli tietysti itsensä irti. Painoa oli arviolta 1,5-2 kg. Alakuvassa taimenen ruokavaliota: uistimen kokoinen kolmipiikki, mikä oli kyljestä kiinni.
Tämä kuva on otettu juuri ennen auringon nousua klo 8.55. Kuten kuvasta näkyy, tuulta ei ole lainkaan, mutta taannoinen myrsky on täälläkin voimiaan mitellyt. Ylimmän kuvan taustalla näkyvät Vuosaaren sataman "lukit".
